Hyvää Uutta Vuotta 2013
kaikille blogin lukijoille!
Tekemisen iloa kaikille!
Kuva otettu Palokan koulun rantamaisemissa, vastarannalla sijaitsee ensi syksynä toimintansa aloittava Mankolan koulu.
5.11.-13 OHJEEESSA OLLUT PIENI VIRHE KORJATTU KERROKSELTA 8. - 10.
KENNONEULELAPASET (eli KOHONEULELAPASET) OHJE:
Koko: naiselle
Lanka: Novita 7 veljestä esim. tummanharmaa ja oranssi
Sukkapuikot: Novita nro 3,5 tai käsialan mukaan
Mallineule:
Kohoneule suljettuna neuleena:
1. ja 2. krs: neulo kaikki s:t harmaalla nurin.
3. - 5. krs: neulo *oranssilla 4 o, nosta 2 s neulomatta (lanka työn takana)*, toista *-* krs loppuun.
6. ja 7. krs: neulo kaikki s:t harmaalla nurin.
8. -10 krs: neulo oranssilla 1 o, *nosta 2 s neulomatta (lanka työn takana), 4 o*,
toista *-* 8 kertaa ja neulo lopuksi 3 o.
Toista kerroksia 1-10.
Joustinneule suljettuna neuleena: 2 o, 2 n
Tiheys: 13 s kohoneuletta = 10 cm
Oikean käden (vasemman käden) lapanen
Luo harmaalla 48 s ja jaa s:t neljälle puikolle, 12 s kullekin. Neulo joustinneulettasuljettuna neuleena. Neulo harmaalla n. 7 cm, aloita sitten mallineule.
Toista krsia 1.-10. 6 kertaa + 1.-9 krset. Tee kerroksella 10 peukalon paikka oikeaan lapaseen kolmannen puikon alkuun (ja vasempaan lapaseen toisen puikon loppuun) :
Peukalon paikka/aukko: siirrä III puikon ensimmäiset 9
s erivärisellä langalla tai hakaneulalle. Tee näiden yläpuolelle 9 uutta silmukkaa 9 ja jatka kohoneuletta normaalisti. (vasemmassa lapasessa peukalo toisen puikon lopussa)
Kun olet neulonut peukalon aukon jälkeen noin 11 cm (etusormen kynnen puoliväliin) ja olet viimeksi neulonut harmaalla 2 krs nurin, neulo loput lapasesta harmaalla langalla sileää neuletta ja aloita kärkikavennukset seuraavasti:
neulo I ja III puikon alussa 2 s oikein yhteen takareunoista ja II ja IV puikon
lopussa 2 s oikein yhteen. Toista kavennukset joka kerroksella, kunnes joka puikolla on jäljellä 2 s. (vasemmassa kavennukset ovat samoissa paikoissa) Katkaise lanka ja vedä silmukat langan läpi.
Peukalo
Siirrä 9 s langalta/hakaneulalta puikolle ja poimi samalla yläpuolen silmukat puikoille + päähyistä yhdet silmukat = 20 s. Jaa silmukat kolmelle puikolle ja neulo harmaalla sileää neuletta suljettuna neu-
leena n. 5 cm. Aloita sitten kärkikavennukset: neulo jokaisen puikon lopussa 2 o yhteen, kunnes jokaisella puikolla on jäljellä 2 s. Katkaise lanka ja vedä loppujen silmukoiden läpi, kiristä ja päättele.
|
Neljä versiota vanhasta perinteisestä lapasesta, johon löytyy ohje mm. syksyn ET-lehdestä. Kuvan lapaset on neulottu lehden ohjeesta poiketen paksummista langoista, kuitenkin samalla silmukkamäärällä. Oikealla olevat lapaset neulottu paksuhkosta Aino-langasta (ei enää tuotannossa) ja kolmet muut 7 veljestä-langasta (silmukoita 48). Tekijä: ope Ohje kennolapasiin tässä: http://kassaapalokassa.blogspot.fi/2013/02/pirtea-oranssi.html |
Nämä lapaset toteutettu samalla ohjeella kuin yläkuvassa olevat lapaset. Lankana vaihtuva värinen 7 veljestä-lanka yhdistettynä tummansiniseen. Tekijä: Viola Asunmaa 7 lk. |
Perinteisiä taiteltuja joulutähtiä teimme käyttäen aikauslehtien sivuja. Ohje työhön löytyi mm. Suuri Käsityölehden sivuilta. |
Helmitähden ohje on peräisin Ihana-lehden joulunumerosta muutaman vuoden takaa. |
Neulahuovutettuja jouluisia koristeita |
Rautalankasydän sai erilaisen ilmeen muutaman pienen helmen lisäyksellä |
Luonnonvalkoinen lakanakangas on somistettu netistä ilmaiseksi ladatulla jouluisella konekirjontakuviolla. |
Suosittuja rautalankatöitä valmistui monen muotoisia. |
Konekirjontakuvio joulusukkaan |
Neulahuovutettuja jääkaappimagneetteja (esimerkkitöitä) |
Ommellut joulukoristeet. Kuusen ommellut Jessica Piry 7C |
Huopaheijastimet. Lumihiutale ja ylempi sydän leikattu Big Shot-leikkurilla ja alempi sydän neulahuovutettu. |
Rautalangasta kieputettu kranssi ET-lehden ohjetta mukaellen. Kokeilukappale. |
Oppilaat työn touhussa: tässä tehtiin jouluteemasta poiketen kortteja isänpäiväksi |
Näissä korteissa käytetty kirjovaa ompelukonetta, Gig Shot-leikkuria ja kuvioleikkureita |
Patalappu Hyvä Sauma-kirjan ohjeella |
Vielä tekeillä oleva joulusukka, jonka koriste on ommeltu kirjovalla ompelukoneella |
Ommeltuja koristeita tehtiin monen muotoisia ja näköisiä. Metallilankatöitä: |
Arviointiin tuodut työt ryhmiteltyinä luokka-asteittain eri pöydille. |
Lainaus Talouselämä-lehden artikkelista "Kudo työhuolesi pois":
"Aivoilla on kaksi ääritilaa: pakene ja taistele sekä virtaustila. Monen ihmisen työpäivä on nykyään niin täynnä ärsykkeitä, että aivot ovat koko ajan pakene ja taistele -tilassa. Käsitöiden tekeminen on silta virtaustilaan, jossa myös oppiminen on optimaalisinta.
Lapset kasvavat ja oppivat muovaamalla lunta, hiekkaa ja savea, niin myös aikuinen. Lanka sormien välissä tuntuu hyvältä ja virittää aivoja.
”Käsityöt koulussa eivät ole mitään täytetoimintaa, vaan välttämättömiä oppimisen kannalta. Se voi olla yksi syy suomalaislasten Pisa-menestykseen, meillä lukuaineiden opetukseen käytetään vähemmän aikaa kuin muissa maissa”, aivotutkija Huotilainen sanoo."
Julkaistu: 29.08.2012 08:52
Neulominen parantaa keskittymiskykyä - luennoilla kutovat herättävät silti tunteita
Karjalainen
Käsillä tekeminen auttaa ymmärtämään haastavaa kielellistä materiaalia. Kokenut kutoja keskittyy parhaiten puikkojen viuhuessa.
Tutkimuksen mukaan toiset tarvitsevat oheistekemistä pystyäkseen keskittymään.
- Kun teemme käsillämme jotain yksinkertaista ja ei-kielellistä tehtävää, siirrymme hieman toisenlaiseen kuuntelumoodiin, jossa käsien motorinen aktivaatio on vaikuttavana tekijänä, kertoo työterveyslaitoksella sekä Helsingin yliopistossa työskentelevä aivotutkija Minna Huotilainen.Oheistekemisen täytyy kuitenkin olla lähes automaattista toimintaa, jotta keskittymiskyky paranee. Esimerkiksi pitkään kutoneen ihmisen ei tarvitse enää keskittää tietoisuuttaan jokaiseen silmukkaan, vaan pikkuaivot ohjaavat työtä ja tietoinen kapasiteetti jää muuhun käyttöön.- Kutoessa motoriikkaa ja tuntojärjestelmää säätelevät aivokuoren alueet sekä liikesarjoja mallintavat pikkuaivot aktivoituvat. Näiden alueiden aktivoituminen opettaa aivoille automaattista liikesarjojen käsittelyä, Huotilainen selittää.Vaikka neulomisen terveysvaikutuksista on tieteellistä näyttöä, luennoilla kutovat tuntuvat silti herättävän tunteita. Neulomisen ja hyvinvoinnin tutkinut opetusneuvos Eija Vähälä uskoo sen johtuvan olettamuksesta, että kutoja ei kuuntele.- Kun itse vielä opetin, oli paljon opettajia, jotka eivät antaneet neuloa luennoillaan. Suhtautuminen on kuitenkin muuttunut suopeammaksi, 40 vuotta Kuopion käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa työskennellyt Vähälä sanoo.Vuonna 2003 valmistuneessa lisensiaatintyössään Vähälä mittasi neulojien sydämen sykettä, ja neulomisen tuottama mielihyvä nousi selvästi esiin: neulomisperiodin alussa syke nousi mutta alkoi sitten selvästi laskea.Vähälältä on kysytty usein, onko vaikutus sama myös niihin, joilla on peukalo keskellä kämmentä.- En uskalla vastata kuin siten, että jollekin tasolle ihminen oppii tekemään luovuutta vaativia juttuja. Kutomisen sijaan se voi olla vaikkapa ruoanlaittoa tai puutarhanhoitoa, sillä prosessi ja sen tuoma mielihyvä ovat samanlaisia kuin neuloessa.